Siirry pääsisältöön

Osaatko luopua turhasta?



"En raaski hävittää tätä, ehkä tarviin sitä vielä joskus". Kuulostaako tutulta ajatukselta? Veikkaan, että monelle ja itsellenikin tämä on ollut totta joskus nuorempana. Onnekseni olen oppinut tuosta tavasta irti. Osasyynä voi olla useat muutot, joita viimeisen 10 vuoden aikana on nopeasti laskettuna kertynyt 10. Muutto per vuosi, ei huono! Muuttojen keskellä on ollut aina hyvä tilaisuus tehdä kotona pientä inventaariota ja heittää turhaa tavaraa pois. Muutoissa tuo tavaroiden karsiminen on aina niin luontevaa ja tullut tehtyä kivuitta. 

Noin 2,5 vuotta sitten ostettiin omakotitalo ja ollaan asetuttu aloillemme tänne isompien neliöiden ympärille ja voi vaan arvata, miten se tavara alkaa löytämään paikkansa jokaisesta hyllystä, kaapista ja kolosta. En ole lukenut viime aikoina kovasti pinnalla ollutta KonMari-kirjaa, mutta tiedän periaatteen. Olen "marittanut" tavaroitani jo vuosia kaikkien noiden muuttojen keskellä, mutta omakotitaloon muuttaessa, neliöiden ja kaappitilan suuretessa huomasin, ettei se enää tullakaan niin luontevasti. Aloin jossain vaiheessa hieman jopa hamstraamaan tavaraa ja ajattelin usein nuo maagiset sanat mielessäni; "ehkä tarvitsen tätä vielä".






Jossain kohtaa arjen pyörityksen lomassa aloin ahdistumaan kaiken sen tavaran keskellä. Viimeistään siinä kohtaa, kun tajusin, että ainoastaan noin 20% vaatekaapin sisällöstä on oikeasti käytössä ja jos 1,5 vuotta vanha jauhopussi ei ole viimeisen vuoden aika huvennut, lienee olla aika alkaa henkisesti valmistautumaan kaappien siivoukseen. Kevään aikana sain otettua itseäni niskasta kiinni ja rupesin käymään huone kerralla kaappeja ja laatikoita läpi. Oli jännä huomata, miten joidenkin tavaroiden kohdalla luopuminen oli paljon hankalampaa, kuin toisten, vaikka tiedostikin ettei tarvitse sitä enää. Kaappien siivouksen jälkeen olo oli ihanan kevyt ja tuntui, että on tilaa taas hengittää. Niinkuin aiemmin kerroin, reagoin ympäristöön todella vahvasti. Ahdistun sotkusta ja tuo piirre korostuu väsyneenä. Jos väsymys ja sotku on kummatkin tarpeeksi isot, lamaannun sen edessä ja tuntuu etten pääse siitä eteenpäin. Nämä asiat vaikuttaa luonnollisesti paikoissa, joissa vietän enemmän aikaa. Käytännössä siis kotona ja töissä. Tuon piirteen kanssa toimii hyvin se, että tavaraa on mahdollisimman vähän ja jokaiselle tavaralle on selkeä oma paikka, mihin sen voi palauttaa. 






Paikkojen siisteydestä kiinni pitäminen voi kohdallani myös ruokkia perfektionismin piirteitä, joita valitettavasti omaan. En pidä noista piirteistä itsessäni, vaikka ne joissain tilanteissa voivat olla hyvekin. Se, että perfektionismin piirteitä pystyy hyödyntämään positiivisessa valossa, vaatii se hyvää itsetuntemusta ja tietoa missä menee oman jaksamisen rajat. Opettelen itse noita asioita parasta aikaa ja olen oppinutkin hieman hölläämään. Kaappien kevätsiivouksen lomassa kyseenalaistin omia henkisiä solmuja rankalla kädellä ja oli tunne, kuin ahdistuksen määrä olisi vähentynyt samalla, kun tavaran määrä väheni. Tapoja ja ajatusmalleja, jotka on lapsuudesta ja nuoruudesta saakka juurtunut toimintamalleiksi, on todella hankala päästää irti. 






Luulen, että tänä keväänä tavaroiden luopuminen oli siksi niin hankalaa ja raskasta, koska samaan aikaan päästin irti monista elämääni ohjanneista tavoista elää ja ajatella elämää. Eikä se ole helppoa. Sitä pitää kaksinkäsin kiinni tutusta ja turvallisesta, vaikkei se parasta itselle olisikaan. Nyt kun mieltä on saanut kevennettyä kevään aikana, tuntuu energiaa riittävän elämään ihan eri tavalla ja vaatehuoneeseenkin on paljon mukavampi mennä, kun tavaraa siellä on 6 IKEA-säkillistä vähemmän. Nyt kun vaatehuone on saatu karsittua turhasta tavarasta, on sinne tarkoitus tehdä hieman uudistusta. Mutta siitä lisää tuonnempana!

Onko sinusta vaikea luopua turhasta?

Eevi


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tapetin päälle maalaaminen.

Kirjava, hieman kohokuvioinen tapetti oli kaunis, mutta kuitenkin turhan levoton makuuhuoneeseen. En kuitenkaan jaksanut alkaa tapettia poistamaan, vaan päätin maalata suoraan päälle. Minkälaista jälkeä tuli?
Melko yleinen mielipide on, ettei tapetin päälle kannata maalata. Ja toki siinä on perääkin. Jos tapetti on huonosti kiinni alustassa, voi se herkästi lähteä maalin kosteuden voimasta kupruilemaan ja pahimmassa tapauksessa irtoaa maalin alta. Tähän sain maalikaupasta vinkin millä halutessaan voi testata, lähteekö tapetti mahdollisesti irti maalatessa. Vinkki oli yksinkertainen; kostuta tapettia vedellä. Mikäli tapetti ei vedestä tykkää huonoa, todennäköistä on, että maalin voi tapetin päälle maalata ongelmitta.


Itse tiesin ammattilaisen laittaneen talomme tapetit ja maalikaupan myyjänkin ollessa vakuuttunut tapetin olevan hyvin kiinni seinässä ammattilaisen jäljiltä, saatoin huoletta ryhtyä maalaus hommiin. Kohde oli siis makuuhuoneemme, missä kolme seinää oli tapetoitu kirjavalla…

Sykähdyttävimmät sisustustrendit 2018.

Monet mediat ja blogit on listanneet vuoden 2018 sisustustrendejä näin alku vuoden kunniaksi. Mitä on luvassa, mikä kiinnostaa ja ihastuttaa sisustajaa vuonna 2018? Itse halusin myös koota postauksen, joka on täynnä sykähdyttäviä trendejä.
Sammuneet sävytTikkurila julkisti tapansa mukaan viime vuoden puolella tämän vuoden värin sekä värikokoelman, missä kaikki värit sulautuu toisiinsa tehden niiden yhdistelystä helppoa. Tikkurilan vuoden värit toistaa samaa linjaa kuin muutkin; ihania murrettuja, sammuneita sävyjä. Väreissä pinnalla tulee erityisesti olemaan punaisen ja nuden eri sävyt, sekä murretut pastellit, eritoten roosaa näkyy paljon.







Kuvat: Tikkurila / H&M Home / fermLIVING
KeramiikkaKeramiikkaa näkyi viime vuoden aikana jo paljon, mutta uskon sen suosion nousevan vielä entisestään tänä vuonna. Erityisesti keraamiset astiat ja maljakot tuntuu erittäin trendikkäiltä ja monien sisustuskauppojen valikoimissa tämä on nähtävissä. 




Kuvat: Tine K Home
TaideViime vuosina paljon pinnall…

Sängynpäädyn suunnittelusta seinän purkuun - asioilla on tapana rönsyillä.

Olen tässä viime aikoina enenevissä määrin miettinyt sängynpäädyn hankkimista. Meillä ei koskaan ole ollut sängynpäätyä, mutta nyt olisi kehiteltävä jotain. Kodin sisustaminen on loputon suo ja usein homma lähtee hieman rönsyilemään. Sängynpäädyn suunnittelukin ajautui seinän purkuajatuksiin.




Meillä on makkarin seinässä valkoinen, struktuuripinnoitteella vedetty efektimaali, jonka maalasin noin pari vuotta sitten. Maali on ollut oikein hyvä, eikä seinä ole likaantunut tyynyistä, vaikka ne suoraan seinää vasten onkin. Yksi pieni ongelma tosin ilmeni tässä taannoin. Jokin aika sitten petasin vaihtelun vuoksi mustan aluslakanan sänkyyn, minkä myötä paljastui, että seinästä irtoaa sänkyyn ohutta pölyä tuosta struktuuripinnoitteesta. Tätä ei oltu koskaan aiemmin huomattu yleensä aina sängyssä olevien valkoisten aluslakanoiden takia. Eipä tarvitse enää ihmetellä omaa aivastelun määrää, kerta nukutaan siinä maalipölyssä! Näin pölyallergikkona sängyn alla (toisinaan) olevat pölypallotkin voiva…